Sanomat Oy

Korkein oikeus pysytti markkinaoikeuden tuomion MAO:120/06, jossa markkinaoikeus kielsi Helsingin Sanomat Oy:tä markkinoimasta Helsingin Sanomat -sanomalehteä ilmoittamatta lehden irtonumeron tai tilausjakson myyntihintaa silloin, kun Helsingin Sanoma-sanomalehti oli yksilöitävissä HS-kantalehden tai lehden liitteiden perusteella. Kiellon tehosteeksi asetettiin 100.000 euron uhkasakko. Televisiokanavalla mainostettiin Helsingin Sanomien NYT-viikkoliitettä. Mainoksen lopussa ilmestyvässä tekstissä oli selvästi mainittu NYT-viikkoliite ja Helsingin Sanomat. Mainoksessa ei ilmoitettu kulutushyödykkeen hintaa. Mainoksessa oli sekä kuvan että tekstin perusteella tullut markkinoituna tuotteena selkeästi yksilöidyksi Helsingin Sanomat-sanomalehti ja sen liitteenä julkaistava NYT-viikkolehti. Kuluttajalle oli syntynyt käsitys siitä, että mainos oli koskenut sanottua lehteä. Yhtiön olisi tämän vuoksi tullut samalla ilmoittaa mainoksessa markkinoimansa lehden myyntihinta.

Markkinaoikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen hakemuksen. Kuluttaja-asiamies oli vaatinut, että Helsingin Sanomat Oy:tä kielletään kohdistamasta kuluttajille Helsingin Sanomat -sanomalehden välissä kulutushyödykkeitä koskevaa osoitteetonta suoramarkkinointia irrallaan HS-kantalehdestä erillisessä ja HS-kantalehteen nähden poikkeavassa muodossa ei mainoksia -kielloin varustettuihin kotitalouksiin; ja ylläpitämästä mainosten jakelutapaa koskevaa sopimusehtokäytäntöä, joka antaa Helsingin Sanomat Oy:lle oikeuden liittää Helsingin Sanomat -sanomalehden väliin kulutushyödykkeitä koskevaa osoitteetonta suoramarkkinointia irrallaan HS-kantalehdestä erillisessä ja HS-kantalehteen nähden poikkeavassa muodossa. Helsingin Sanomat Oy julkaisi ja kustansi Helsingin Sanomat -nimistä sanomalehteä. Helsingin Sanomien tilausehtojen mukaan Helsingin Sanomat saattoi sisältää muun ohessa erilaisia mainosliitteitä. Asiassa oli kyse mainosliitteiden jakelusta Helsingin Sanomien välissä ei mainoksia –kielloin varustettuihin kotitalouksiin. Vaatimuksen kohteina olivat sellaiset kulutushyödykkeitä koskevat insertit (mainosliitteet), joita jaetaan Helsingin Sanomat -sanomalehden välissä ja jotka ovat irrallaan HS-kantalehdestä erillisessä ja HS-kantalehteen nähden poikkeavassa muodossa. Kuluttaja-asiamiehen mukaan Helsingin Sanomat Oy:n sopimusehtokäytäntö aiheutti huomattavan epäsuhdan osapuolten sopimuksesta aiheutuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Saadakseen lehden kotiinsa kuluttajan tuli hyväksyä häneen kohdistettu osoitteeton suoramarkkinointi. Kuluttajalla ei ollut mahdollisuutta sopia erikseen lehden tilaussopimukseen sovellettavista ehdoista. Helsingin Sanomat Oy pidätti sopimusehdoissaan itselleen oikeuden jakaa kuluttajille kolmannen osapuolen toimittamia ja kustantamia mainosjulkaisuja.