Santander Consumer Finance Oy

Kuluttaja-asiamies puuttui Santander Consumer Finance Oy:n (jäljempänä Santander) menettelyyn yrityksen arvioidessa kuluttajan luottokelpoisuutta ja myöntäessä kuluttajaluottoja. Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota muun muassa siihen, mitä taloudellisia tietoja Santander selvittää luottoa hakevasta kuluttajasta ja miten se luottoa myöntäessään arvioi kuluttajan maksukyvyn. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Santander ei arvioinut kuluttajan luottokelpoisuutta perustuen kuluttajansuojalain edellyttämiin riittäviin tietoihin eikä luottoa myöntäessään menetellyt kuluttajansuojalain edellyttämällä tavalla. Kuluttajansuojalain 7 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus perustuen tämän tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskeviin riittäviin tietoihin. Kuluttajansuojalain esitöissä on todettu, että tarpeellisia tietoja kuluttajan maksuvaran ja siten luoton takaisinmaksukyvyn arvioimiseksi ovat kuluttajan tulojen määrän ja perusteen lisäksi tämän menot, velat ja varat sekä mahdolliset takausvastuut. Maksuvaran selvittämisessä tulee ottaa huomioon tulojen jatkuvuuteen vaikuttavat seikat, kuten työ- tai virkasuhteen laatu, sekä seikat, jotka voivat todennäköisesti johtaa menojen merkittävään kasvuun, kuten luoton korkomenojen nouseminen. Perusvaatimuksena luottokelpoisuuden arvioinnissa on, että luotonantaja tarkistaa kuluttajan luottotiedot. (HE 78/2012 vp, s. 18–19.) Luotonantajan on hankittava luottotietojen ohella myös muita tietoja kuluttajan taloudellisesta asemasta kuluttajalta itseltään tai mahdollisista muista käytettävissä olevista lähteistä (HE 24/2010 vp, s. 36). Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota siihen, mitä tietoja Santander selvitti luottoa hakevan kuluttajan luottokelpoisuuden arviointia varten. Santander ei tietyissä luottotyypeissä selvittänyt kuluttajan asumisesta maksettavaa vuokraa tai vastiketta. Santander ei haetusta luotosta riippumatta selvittänyt ollenkaan kuluttajan muusta kuin asumisesta aiheutuvia elinkustannuksia, kuten ruoasta, virkistyksestä ja matkanteosta aiheutuvia kustannuksia. Kuluttaja-asiamies painotti, että kuluttajan menot ovat erityisen olennaisia tietoja kuluttajan maksuvaran ja siten luoton takaisinmaksukyvyn arvioimiseksi. Menoja ja menojen kokonaismäärää koskevia riittäviä tietoja on aina selvitettävä kuluttajalta itseltään.

Kumpikaan osapuolista ei hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Ratkaisu on lainvoimainen. Markkinaoikeus tuomitsi Santander Consumer Finance Oy:n maksamaan kuluttaja-asiamiehen 1.10.2013 asiassa KKV/2720/14.08.01.02/2013 määräämän kiellon tehosteeksi asetetun 100 000 euron uhkasakon. Lisäksi markkinaoikeus kielsi Santander Consumer Finance Oy:tä 350 000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa kuluttajaluoton mainonnassa käy ilmi jokin kuluttajansuojalain 7 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu luottosopimuksen ehtoja koskeva tieto ilman, että kaikki säännöksessä säädetyt tiedot esitetään mainonnassa selkeästi ja näkyvästi. Santanderin nimissä mainostettiin kertaluottoa henkilöauton hankinnan rahoittamiseksi. Hakemuksen perusteena olevista 2024 esitetyistä televisiomainoksista ilmeni korkoa, kuukausierää ja auton käteishintaa koskevat tiedot. Muut kuluttajaluotosta annettavat tiedot ilmoitettiin ruudun alareunassa pienellä fontilla. Kuluttaja voi saada riittävän kokonaiskuvan luotosta vain, jos kaikki edellytetyt tiedot luotosta esitetään selkeästi ja näkyvästi. Tietojen selville saaminen kuvaruudun alareunan suuresta tekstimassasta oli haastavaa ja vaivalloista. Menettelyllään Santander antoi kuluttajille puutteellisen kokonaiskuvan tarjotun luoton kustannuksista, ja vaikeutti eri kuluttajaluottojen vertailua. Markkinaoikeus katsoi kuluttaja-asiamiehen tavoin, että Santanderin kuluttajansuojalain vastainen menettely oli ollut pitkäkestoista ja jatkuvaa. Santanderia oli kuluttaja-asiamiehen vuonna 2013 määräämän kiellon jälkeen useaan kertaan ohjattu noudattamaan luottojen mainontaa koskevaa sääntelyä ja yhtiölle määrättyä kieltoa. Santander oli kuitenkin jatkanut ja uudistanut kiellettyä mainontaa vuoden 2024 alussa esittämällä kiellon vastaisia mainoksia yli 3500 kertaa. KKV:n tiedote 29.11.2024: Markkinaoikeus: Luottoyhtiö Santanderin maksettava 100 000 euroa ja lopetettava luottojen lainvastainen mainonta

Kuluttaja-asiamies puuttui Santander Consumer Finance Oy:n (jäljempänä ”SCF”) menettelyyn yrityksen tarjotessa kuluttajaluottoja. Kuluttaja-asiamies kiinnitti SCF:n huomiota muun muassa tilinhoito- ja perustamismaksuihin, sekä luoton ja muiden luottokustannusten määrään. Kuluttaja-asiamies edellytti, ettei SCF vastaisessa toiminnassaan tarjoa kuluttajaluottoja, joista perittävien muiden luottokustannusten määrä ylittää laissa säädetyn enimmäismäärän. SCF:n tulee ottaa muina luottokustannuksina huomioon luoton perustamismaksulle perittävä korko, tilinhoitomaksu ja paperilaskutuksesta perittävä maksu. Perustamismaksua ei tule sisällyttää luoton määrään. Lisäksi kuluttaja-asiamies edellytti, että SCF ei veloita kuluttajalta luottosuhteeseen liittyvästä tavanomaisesta asiakaspalvelusta erillistä maksua. SCF sitoutui noudattamaan kuluttaja-asiamiehen asettamia vaatimuksia kokonaisuudessaan. Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön mukaiset käsitteet ja niiden merkitys lain soveltamisessa Luoton määrän käsite vastaa kulutusluottodirektiivin 3 artiklan mukaista kokonaismäärän käsitettä, jolla tarkoitetaan luottorajaa tai luottosopimuksen mukaisesti käyttöön annettavaa kokonaismäärää. Luoton määrä ei saa sisältää mitään niistä summista, jotka kuuluvat kuluttajalle aiheutuviin luoton kokonaiskustannuksiin. Näitä ovat muun muassa summat, joilla on tarkoitus täyttää asianomaisen luoton perusteella sovitut sitoumukset, kuten esimerkiksi hallinnolliset kulut, korot ja palkkiot (C-377/14, 85–86 kohta). Luoton määrä ei toisin sanoen voi sisältää luottokustannuksia. Luoton määrän käsite on merkityksellinen muun muassa todellisen vuosikoron laskennassa, luoton markkinoinnissa, ennakkotietojen antamisessa ja hintasääntelyn noudattamisessa. Myös nostetun luoton määrällä tarkoitetaan ainoastaan sitä rahamäärää, joka tosiasiassa maksetaan kuluttajalle ja joka ei sisällä luottokustannuksia. Hallituksen esityksen mukaan nostetun luoton määrän käsite liittyy tiiviisti luoton korkoon muun muassa siten, että tätä koskevan hintasääntelyn soveltamisala määräytyy sen mukaan, peritäänkö korkoa nostetun luoton määrälle vai muulle summalle (HE 230/2018 vp, s. 30). Luottokustannuksilla tarkoitetaan luotonantajan tiedossa olevien, kuluttaja-luottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää.

Kuluttaja-asiamies arvioi MTV3 -kanavalla toukokuussa 2016 esitettyä autojen kuluttajaluoton mainontaa kuluttajansuojalain 2 ja 7 lukujen säännösten perusteella. Mainoksissa tarjottiin kuluttajaluottoa auton hankinnan rahoittamiseksi. Mainoksissa oli mainittu 1 %:n rahoituskorko näkyvästi. Muita kuluttajaluoton tietoja tai tietoa Santander Consumer Finance Oy:stä luotonantajana ei mainoksessa ilmoitettu. Mainos oli kuluttajansuojalain pakottavien säännösten vastainen. Santander oli vastuussa mainoksen sisällöstä kuluttajansuojalain 7 luvun 12 §:n nojalla, vaikka mainonnan oli toteuttanut luotonvälittäjä. Kulutusluottosopimuksista annetun direktiivin (2008/48/EY) Luotonantajan kuluttajansuojalain mukainen tiedonantovelvollisuus Kuluttajansuojalain 7 luvun 8 §:ssä säädetään kuluttajaluoton mainonnassa annettavista tiedoista. Kyseisen lainkohdan mukaan kuluttajaluoton mainonnassa on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko, jos mainonnasta ilmenee luoton korko tai muu luotosta perittäviä kustannuksia kuvaava luku taikka muu luottosopimuksen ehtoja koskeva tieto. Lisäksi mainonnasta on tällöin käytävä ilmi luoton korko ja muut luottokustannukset, luoton määrä tai luottoraja, luottosopimuksen kesto, hyödykkeen käteishinta ja mahdollinen käsiraha, jos kyse on tietyn hyödykkeen oston rahoittamiseksi mainostetusta luotosta, sekä luoton ja luottokustannusten yhteismäärä ja maksuerien määrä. Edelleen kulutusluottosopimuksista annetun direktiivin (2008/48/EY) 4 artiklan 2 kohdan mukaan mainontaa koskevat tiedot on esitettävä selkeästi, tiiviisti ja näkyvästi. Tiedot on lisäksi annettava edustavan esimerkin avulla. Tiedonantovelvollisuudesta on säädetty poikkeus 7 luvun 12 §:ssä, jonka mukaan ”mitä 9–11 §:ssä säädetään luotonvälittäjän velvollisuudesta antaa kuluttajalle tietoja, ei koske päätoimensa ohella luotonvälittäjänä toimivaa myyjää eikä palveluksen suorittajaa”. Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n mukaan luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. Erityisesti edellytetään, että luotonantaja ei markkinoi luottoa siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolellisesti.

Santander Consumer Finance Oy mainosti kuukausierällä All in one –palvelukonseptia, jossa kuluttaja voi hankkia auton, rahoituksen, huoltopalvelut, korjauspalvelut sekä vakuutuksen ja maksaa palveluiden kokonaisuudesta kuukausimaksulla. Kuluttaja-asiamies katsoi, että televisiomainoksessa ilmoitetut hintatiedot kuukausieristä ilmensivät luotosta perittäviä kustannuksia kuvaavaa lukua ja mainoksessa esitettiin siten luottosopimuksen ehtoja koskeva tieto. Kuluttaja-asiamies edellytti, että yritys jatkossa pitäytyy jatkamasta tai uudistamasta palvelun markkinointia siten, että mainoksessa ilmoitetaan luottosopimuksen ehtoa koskeva tieto, mutta samalla ei ilmoiteta myös luoton todellista vuosikorkoa, luoton korkoa ja muita luottokustannuksia, luoton määrää tai luottorajaa, luottosopimuksen kestoa sekä luoton ja luottokustannusten yhteismäärää edustavan esimerkin avulla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla. Luotonantajan mainonnassa annettavat pakolliset tiedot kuluttajaluotosta Kuluttajansuojalain säännösten mukaan luotonantajan on mainonnassa annettava kuluttajalle tietyt pakolliset tiedot kuluttajaluotosta. Näillä tiedoilla kuluttaja voi asiallisin perustein arvioida, kannattaako hänen ylipäätään ottaa luottoa ja mikä eri luottovaihtoehdoista on hänelle edullisin. Markkinaoikeus on päätöksissään MAO 224:12 ja MAO 225:12 katsonut KSL 7 luvun 8 §:n vastaiseksi menettelyn, jossa luottomainonnassa oli ilmoitettu luottosopimuksen ehtoa koskeva tieto, mutta ei ollut kerrottu lainkaan KSL 7 luvun 8 §:ssä lueteltuja tietoja tai niitä ei ollut kerrottu selkeästi ja helposti havaittavasti. Yrityksen kuluttaja-asiamiehelle antaman selvityksen mukaan All in one.fi -palvelukonseptissa kuluttaja voi hankkia auton, rahoituksen, huoltopalvelut, korjauspalvelut sekä vakuutuksen yhdellä kuukausimaksulla verkkopalvelusta. Yritys korosti, että verkkopalvelussa kuluttajalle ilmoitettiin kuluttajansuojalain mukaisesti muun muassa kuluttajaluoton ehtoja. Arvioitavana oli, esiintyikö mainoksessa käytetyissä ilmaisuissa ”300 €” ja ”500 €” myös kuluttajaluottoehtoja koskevaa tietoa KSL 7 luvun 8 §:n mukaisesti. Mainoksessa esiteltiin All in one –palvelukonseptia. Siinä auton rahoitus, eli kuluttajaluoton mainostaminen auton ostamista varten, oli kuitenkin pääviestinä. Kuluttajalle syntyi mainoksesta mielikuva auton rahoituksen kuukausierästä.

Kuluttaja-asiamies kielsi Santander Consumer Finance Oy:tä vastaisessa kuluttajiin kohdistuvassa kuluttajaluoton mainonnassa esittämästä luoton ehtoja koskevaa tietoa, ellei mainonnassa ilmoiteta samalla myös luoton todellista vuosikorkoa, luoton korkoa ja muita luottokustannuksia, luoton määrää tai luottorajaa, luottosopimuksen kestoa sekä luoton ja luottokustannusten yhteismäärää edustavan esimerkin avulla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla. Kieltoa on noudatettava sadan tuhannen (100.000) euron sakon uhalla. Kielto perustuu kuluttajansuojalain 7 luvun 8 §:ään. Tarjottua luottoa koskevien tietojen esitystapa televisiomainoksessa ei ottanut huomioon etäisyyttä ja olosuhteita, jossa katsoja tyypillisesti havainnoi mainosta. Pääosa luottoa koskevista tiedoista ei niiden esitystavasta johtuen ollut televisiokatsojan luettavissa. Tietoja ei siten esitetty selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla. Kuluttaja-asiamies vei DNA:n markkinaoikeuteen pikkuprintistä – Elisalle, Santanderille ja Delta Motorille markkinointikiellot