Elisa Oyj

Kumpikaan osapuolista ei hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Ratkaisu on lainvoimainen. Markkinaoikeus kielsi Elisa Oyj:tä 100 000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta kuluttajiin kohdistuvassa tavaroiden markkinoinnissa menettelyä, jossa vertaillaan sen mainostamien tavaroiden asiakkailta perittäviä myyntihintoja keskenään tavalla, joka asiayhteydessä ja markkinoinnissa yksilöityjen tavaroiden kanssa esitettynä aikaansaa vaikutelman tavaraa koskevasta hinnanalennusilmoituksesta, ilmoittamatta samalla selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla alinta hintaa, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana, kun kyse ei ole kohdennetusta kanta-asiakasohjelmaan liittyvästä markkinoinnista. Kieltoa on noudatettava heti. Elisa markkinoi puhelimia Elisan Etuhinta-kampanjassa 23.10.2025. Kampanjan kohteena olevia puhelimia markkinoitiin muun muassa ilmaisuin ”Etuhinta on aina Elisan sen hetken edullisin hinta laitteelle”. Puhelimen ostaminen [nimi] edellytti [nimi] luomista joko verkossa (tai Elisan myymälässä). Elisan mukaan sen toteuttamassa markkinoinnissa ei ollut kyse hinnanalennusilmoituksesta, vaan hinnoitteluista kanta-asiakkaille. Markkinaoikeus katsoi kuluttaja-asiamiehen tavoin, että Etuhintana tarjottava alennus oli kohdennettu käytännössä kaikille kuluttajille. Ja vaikka [nimi] ei ollut heti saatavilla, vaan sen luominen vaatii erillisiä toimenpiteitä, vaaditut toimenpiteet olivat maksuttomia, hyvin yksinkertaisia ja nopeasti suoritettavia. Edun sai käyttöön heti. Kuluttaja ei sitoutunut mihinkään. Koska Elisa Oyj oli jättänyt ilmoittamatta hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän ajalta alimmat markkinoidut hinnat mainoksessa markkinoiduille tavaroille, Elisa Oyj:n markkinointi oli kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n 1 momentin vastaista ja sitä oli pidettävä kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaisesti sopimattomana. KKV:n tiedote 25.6.2026: Markkinaoikeus: Elisan Etuhinta-kampanja ei ollut kanta-asiakasmarkkinointia – 30 päivän alin hinta olisi pitänyt ilmoittaa

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Elisa Oyj:n (jäljempänä ”Elisa”) Helsingin Sanomissa 22.3.2024 julkaistuun Haukat Hinnat -kampanjan mainokseen. Kuluttaja-asiamies katsoi, että mainos loi vaikutelman alennetuista hinnoista, jolloin mainoksessa olisi tullut esittää kuluttajansuojalain mukainen 30 päivän alin hinta. Koska Elisa ei sitoutunut kuluttaja-asiamiehen vaatimukseen ilmoittaa markkinoinnissaan alennusilmaisujen yhteydessä alinta hintaa, kuluttaja-asiamies vei kesäkuussa 2025 Elisan Haukatut Hinnat -kampanjan markkinaoikeuteen. Kuluttaja-asiamies arvioi lisäksi Elisan Haukatut Hinnat -kampanjan tarjouksen kestosta ja ehdoista annettuja tietoja. Kuluttaja-asiamies totesi Elisan alennusmarkkinoinnin olleen näiltä osin kuluttajansuojalain vastaista ja edellytti Elisalta muutoksia. Elisa sitoutui jatkossa menettelemään kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla. § sekä kuluttajan kannalta sopimattomasti menettelyistä markkinoinnissa ja asiakassuhteessa annettu valtioneuvoston asetus Helsingin Sanomissa 22.3.2024 julkaistussa Elisan mainoksessa esitettiin näkyvästi teksti ”Haukatut Hinnat 13.–25.3. Hintagaattori haukkasi hinnat palasiksi”. Mainoksen alalaidassa oli teksti ”Tuotteita rajoitettu erä. Kampanja-aika 13.–25.3.” Mainos sisälsi kahden tuotteen vieressä tekstit ”Rajoitettu erä!” ja ”Kampanjahinta”. Mainoksessa esitettiin kymmenen eri tavaraa, joiden osalta ilmoitettiin vain myyntihinta. Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 § mukaisesti markkinoitaessa tavaraa alennuksella tai alennettuun hintaan markkinoinnissa on ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Kuluttaja-asiamies katsoi, että mainoksessa oli kyse alennusmarkkinoinnista. Elisan Haukatut Hinnat -kampanjan on luonut jo nimellään ”Haukatut Hinnat” kuvan siitä, että osa hinnoista on poistettu eli hintoja on alennettu. Kampanja on sisältänyt ”Rajoitettu erä!” ja ”Kampanjahinta” termejä ja ollut yleisilmeeltään tyypillinen hinnanalennusilmoitukselle. Koska Elisa ei sitoutunut kuluttaja-asiamiehen vaatimukseen ilmoittaa markkinoinnissaan alennusilmaisujen yhteydessä 30 päivän alinta hintaa, kuluttaja-asiamies vei Elisan Haukatut Hinnat -kampanjan markkinaoikeuteen kuluttaja-asiamiehen vaatimukset perustelluiksi ja määräsi yhtiölle kiellot kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisesti.

Kumpikaan osapuolista ei hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Ratkaisu on lainvoimainen. 1. käyttämästä muussa kuin kohdennettuihin kanta-asiakasohjelmiin ja tosiasiallisiin yksilöllisiin tarjouksiin liittyvässä markkinoinnissa ilmaisua ”Haukatut Hinnat” tai rinnastettavaa ilmaisua, joka asiayhteydessä ja markkinoinnissa yksilöityjen tavaroiden kanssa esitettynä aikaansaa vaikutelman tavaraa koskevasta hinnanalennusilmoituksesta, ilmoittamatta samalla selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla alinta hintaa, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana 2. käyttämästä muussa kuin kohdennettuihin kanta-asiakasohjelmiin ja tosiasiallisiin yksilöllisiin tarjouksiin liittyvässä markkinoinnissa yksilöityjen tavaroiden kanssa ilmaisua ”katso kaikki Black Fridayn tarjoukset”, ”Black Fridayn kirkkaimmat laitetarjoukset”, ”parhaat Black Friday -kampanjat” tai muuta rinnastettavaa Black Friday -tarjouksiin tai kampanjoihin viittaavaa ilmaisua, joka asiayhteydessä ja markkinoinnissa yksilöityjen tavaroiden kanssa esitettynä aikaansaa vaikutelman tavaraa koskevasta hinnanalennusilmoituksesta, ilmoittamatta samalla selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla alinta hintaa, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Kumpaakin kieltoa on noudatettava heti 50.000 euron sakon uhalla. Asiassa oli kyse kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n tulkinnasta. Säännöksen mukaan markkinoitaessa tavaraa alennuksella tai alennettuun hintaan markkinoinnissa on ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Säännöstä sovelletaan riippumatta siitä, onko hinnanalennusta koskevassa ilmoituksessa kyse mitattavissa olevasta hinnanalennuksesta. Sellaiset ilmoitukset, jotka luovat vaikutelman hinnanalennuksesta, kuuluvat säännöksen soveltamisalaan, jolloin markkinoinnissa mainittujen tavaroiden osalta oli ilmoitettava ’aiempi’ hinta. Markkinaoikeuden mukaan ratkaisevaa asiassa oli se kokonaisvaikutelma, joka keskivertokuluttajalle Elisan markkinoinnista syntyi. Markkinaoikeus katsoi, että Elisan julkaisemissa mainoksessa esitetyt ilmaisut ”Haukatut Hinnat” sekä ”katso kaikki Black Fridayn tarjoukset”, ”Black Fridayn kirkkaimmat laitetarjoukset”, ”parhaat Black Friday -kampanjat” olivat asiayhteydessä ja mainoksia kokonaisuutena arvioiden luoneet keskivertokuluttajalle vaikutelman mainoksissa yksilöityjen matkapuhelinten hinnanalennuksesta. 6.2.2026 KKV:n tiedote: Markkinaoikeus kielsi Elisaa kiertämästä alennusmyynnin säännöksiä

Kuluttaja-asiamiehen huomiota kiinnitettiin Elisa Oyj:n (jäljempänä Elisa) laajakaistapalveluiden irtisanomiskanavista ohjeistamiseen, irtisanomiskanavien tarjoamiseen sekä irtisanomisprosessin aikaiseen menettelyyn. Elisa oli poistanut sähköisen irtisanomiskanavan kuluttajien käytettävistä, sähköinen yhteydenottolomake ei ollut helposti löydettävissä verkkosivuilta eikä Elisa ohjeistanut kuluttajia riittävästi irtisanomisen tekemisessä. Lisäksi Elisa kohdisti irtisanomispuheluiden aikana kuluttajiin markkinointia ja tiedusteli irtisanomisen syitä. Kuluttaja-asiamies katsoi menettelyn olevan kuluttajansuojalain vastaista sopimatonta menettelyä asiakassuhteessa. Kuluttaja-asiamies edellytti, että Elisa tarjoaa sähköisen irtisanomiskanavan laajakaistapalveluiden irtisanomiseksi, ohjeistaa irtisanomisesta kattavasti, merkitsee sähköisen yhteydenottolomakkeen näkyvästi sekä käsittelee kuluttajan irtisanomispyynnön hänen irtisanomistahtoaan mukaillen irtisanomispuhelun aikana. Elisa sitoutui muuttamaan menettelyään kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla. Kuluttaja-asiamies kiinnitti syksyllä 2024 huomiota kuluttajayhteydenotoissa esiin nostettuihin ongelmiin, jotka liittyivät Elisan laajakaistapalveluiden irtisanomiskanaviin ja irtisanomisprosessin aikaisiin käytäntöihin kuluttajien irtisanoessa laajakaistapalvelusopimuksia. Kuluttajayhteydenottojen mukaan sähköisesti tehtävä irtisanominen ei ollut mahdollista OmaElisa -palvelussa itsepalveluna sekä kuluttajiin oli kohdistettu markkinointia ja palautekyselyitä irtisanomispuhelun aikana. Elisan toimittaman selvityksen perusteella kuluttajan oli mahdollista irtisanoa mobiililaajakaistasopimus ja kiinteä laajakaistasopimus soittamalla asiakaspalveluun, chatpalveluviestillä, myymälässä tai viestillä asiakaspalveluun. Lisäksi puhelinliittymien irtisanominen oli mahdollista OmaElisa-palvelussa itsepalveluna. Sen sijaan laajakaistapalveluiden irtisanomismahdollisuus OmaElisa-palvelussa itsepalveluna oli poistettu. Elisa ohjeisti verkkosivuillaan kuluttajaa laajakaistapalveluiden irtisanomiseksi asioimaan myymälässä tai ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun hyperlinkin kautta . Linkin takana verkkosivulla oli listattuna kuluttajan käytettävissä olevat yhteydenottokanavat. Elisan verkkosivuilla kuluttajalle ei tarjottu konkreettisia ohjeita tai tarkemmin tietoa irtisanomisoikeuden käytöstä laajakaistapalveluiden osalta. Lisäksi Elisan ChatBot ja OmaElisa-palvelu ohjeistivat kuluttajaa laajakaistapalvelun irtisanomisessa ainoastaan olemaan yhteydessä Elisaan puhelimitse. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on yksi kuluttajan keskeisimmistä oikeuksista. Välttämättömyyspalveluiden, kuten laajakaistapalveluiden, kohdalla asianmukaisesti järjestetyn irtisanomisprosessin vaatimus korostuu, jotta kuluttajat voivat irtisanoa sopimuksensa ja halutessaan vaihtaa palvelun tarjoajaa tehokkaasti käyttäen helposti löydettäviä, vaivattomia ja nopeita yhteydenottokanavia.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Elisa Oyj:n (jälj. ”Elisa”) alennusmarkkinointiin. Elisan verkkokaupan alennusosion etusivulla tavaroiden hinnanalennusilmoitusten yhteydessä ei ollut esitetty 30 päivän alinta hintaa. Elisan verkkokaupan alennusosion tuotesivuilla hinnanalennusilmoituksissa kuluttajansuojalain mukainen 30 päivän alin hinta sekä ilmoitettu euromääräinen hinnanalennus oli määritetty virheellisesti. Kuluttaja-asiamiehen mukaan Elisan alennusmarkkinointi oli näin ollen kuluttajansuojalain vastaista. Kuluttaja-asiamies myös edellytti, ettei Elisa markkinoi uutuustuotteita hinnanalennusilmaisuilla sekä toi esiin tarjouskampanjoiden kestoon liittyvät rajoitteet. Elisa sitoutui vastaisuudessa menettelemään kulut-taja-asiamiehen edellyttämällä tavalla. Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n mukaisen 30 päivän alimman hinnan ilmoittamisvelvollisuus Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n mukaan markkinoitaessa tavaraa alennuksella tai alennettuun hintaan markkinoinnissa on ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Pykälän esitöiden mukaan säännös soveltuu esimerkiksi tilanteisiin, joissa tavaraa koskeva hinnanalennus ilmoitetaan euromääräisesti, prosentuaalisesti, sanallisesti tai numeraalisesti. (HE 14/2022 vp, s.70) Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n soveltamisen osalta merkityksellistä on sekä mainoksen kuluttajalle muodostama kokonaiskäsitys hinnanalennuksesta että elinkeinonharjoittajan todellinen menettely. Jotta 30 päivän alinta hintaa ei tarvitsisi ilmoittaa, tulee menettelyllisestikin kyseessä olla jokin muu kuin hinnanalennus elinkeinonharjoittajan aiemmin tavarasta perimästä hinnasta. Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n mukaisen tiedon antamistavasta ei ole laissa nimenomaisia vaatimuksia. Kuluttaja-asiamies kuitenkin katsoi, että 30 päivän alin hinta on kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n mukainen olennainen tieto, joka on annettava kuluttajalle selkeästi, ymmärrettävästi ja oikea-aikaisesti. Pykälän esitöiden mukaan elinkeinonharjoittajan voidaan katsoa laiminlyöneen 1 momentin mukainen tiedonantovelvollisuutensa, vaikka tiedot olisi annettu, mutta ne on annettu epäselvästi tai päätöksenteon kannalta liian myöhään. (HE 32/2008 vp, s. 26) Elisan verkkokaupan alennussivuston etusivulla tuotekuvan yhteyteen oli merkitty tavaran sen hetkinen myyntihinta ja sen alapuolella esimerkki osamaksun kuukausierästä.

Elisa tarjosi kuluttajille [nimi] -palvelua ja turvakamerajärjestelmää, jonka avulla kuluttajat voivat seurata ja tallentaa kotiin asennetun kameran kuvamateriaalia. Osana sopimuspakettia Elisa Oyj myi kuluttajille myös palvelun käyttöön tarvittavat kamerat. Palvelun päättymisestä kertoessaan Elisa ilmoitti myös etteivät kuluttajille myydyt kamerat toimi enää palvelun päättymisen jälkeen. Kuluttaja-asiamies korosti, että myytäessä tuotetta pakettina, johon kuuluu digitaalisia palveluja ja laitteita, kuluttajille on ennen sopimuksen tekemistä kerrottava kaikkien sopimuskokonaisuuteen sisältyvien hyödykkeiden ominaisuuksista eikä kuluttajien oikeuksista saa antaa harhaanjohtavia tietoja. Maaliskuussa 2018 joukkoviestimissä ja Elisa Oyj:n verkkosivuilla kerrottiin, että [nimi] -palvelu päättyy 30.9.2018. Samassa yhteydessä Elisa Oyj kertoi, etteivät kuluttajille myydyt kamerat toimi palvelun päättymisen jälkeen. Vasta palvelun lopettamisen yhteydessä kuluttajat tulivat tietoisiksi siitä, ettei kameroita voinut enää käyttää. Tältä osin kuluttaja-asiamies arvioi asiaa kuluttajansuojalain 2 luvun, 3 luvun ja 6 luvun kannalta. Antamassaan selvityksessä Elisa Oyj kertoi, että verkkokaupassa Vahti Live -kameran tilaussivulla kerrottiin [nimi] -palvelun käytön edellyttävän Vahti Live -kameran hankkimista. Toisaalta Elisa Oyj:n mukaan Vahti Live -kameran hankkimisen edellytyksenä oli samalla tilata [nimi] -palvelu. Palvelun hinta oli 9,90 €/kk ja maksu oli kamerakohtainen. Palvelua tai kameraa ei ollut mahdollista hankkia erikseen. Elisan mukaan kameran toimivuuden edellytyksenä oli palvelusopimuksen voimassaolo. Käytännössä saadakseen [nimi] -palvelun käyttöönsä kuluttajan täytyi ladata [nimi] -mobiilisovellus älypuhelimeensa ja rekisteröidä käyttämänsä kamera sovelluksessa tai www.vahtilive.fi verkkosivulla. Kameran rekisteröinti [nimi] -palveluun tehtiin antamalla sen sarjanumero. Kuluttaja-asiamies totesi, että tosiasiassa tämä toimi tarkoitti sitä, että kuluttajan kamera oli teknisellä rajoituksella lukittu [nimi] -palveluun eikä sitä voinut tämän jälkeen käyttää palvelusta riippumatta tai muussa yhteydessä.

Elisa Oyj markkinoi kuluttajille puhelinliittymiä ja mobiililaajakaistaliittymiä 5G-liittyminä. Vuonna 2018 5G-verkko ei ole vielä yleisesti käytössä eikä 5G-päätelaitteita ole Suomessa kuluttajien saatavilla. Tosiasiassa liittymät toimivat 4G-liittyminä. Kuluttaja-asiamies vaati, että Elisa Oyj muuttaa välittömästi 5G-liittymien markkinointiaan eikä anna kuluttajille totuudenvastaisia tietoja tuotteista. Elisa toteutti kuluttaja-asiamiehen edellyttämät muutokset markkinointiinsa. Elisa Oyj alkoi huhtikuussa 2018 lukien tarjota kuluttajille ”Saunalahti Huoleton 5G Ready”-puhelinliittymiä ja ”Saunalahti Mobiililaajakaista 5G Ready”-mobiililaajakaistaliittymiä. Kesäkuussa 2018 Elisa Oyj lähetti asiakkailleen viestin liittymien nimien muuttamisesta ”5G”-liittymiksi. Heinäkuussa 2018 Elisa Oyj:n verkkosivuilla liittymiä ei enää markkinoitu ”5G Ready” -liittyminä vaan ”5G”-liittyminä. Suomessa ei tällä hetkellä vielä ole toimivaa kaupallista 5G-verkkoa, johon voitaisiin avata yhteys kuluttajaliittymille. Suomessa ei vielä myöskään ole myynnissä 5G-verkkoa käyttäviä laitteita, joihin kuluttajat tarvitsisivat 5G-liittymiä. Elisa Oyj kertoi antamassaan selvityksessä, että ”5G Ready -liittymät siirretään automaattisesti toimimaan 5G-verkossa, kun kaupalliset verkot otetaan käyttöön” ja ”käyttö edellyttää lisäksi 5G-päätelaitetta, joita ei ole vielä kaupallisesti tarjolla”. Markkinoinnissaan ja antamassaan selvityksessä Elisa Oyj kertoi, että 5G-liittymät ”hyödyntävät 4G-verkon kaikkein nopeimpia yhteyksiä”. Tosiasiassa Elisa Oyj:n 5G-liittyminä markkinoimat liittymät olivat 4G-liittymiä. Elisa Oyj antoi kuluttajille totuudenvastaisia tietoja kulutushyödykkeen olemassaolosta, saatavuudesta, lajista, laadusta ja muista keskeisistä ominaisuuksista, kun se esitti markkinoinnissaan ja asiakasviestinnässään liittymät 5G-liittyminä Näin toimiessaan Elisa Oyj menetteli sopimattomasti markkinoinnissaan ja asiakassuhteissaan. Elisa Oyj:n menettely oli kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n, 3 §:n ja 6 §:n vastaista. Kuluttaja-asiamies edellytti, että Elisa Oyj sitoutuu välittömästi lopettamaan Saunalahti Huoleton puhelin- ja mobiililaajakaistaliittymien markkinoinnin kuluttajille siten, että liittymien nimissä tai mainosteksteissä liittymät esitetään 5G-liittyminä. Elisa Oyj lopetti lainvastaisen markkinoinnin ja sitoutui korjaamaan sen kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisesti.

Mobiililaitteella ja PC:llä tarkastetulla Elisa Oyj:n verkkokaupan sivustolla mobiililaajakaistaliittymän ja matkapuhelinliittymän kuukausihinnat oli ilmoitettu puutteellisesti. Lisäksi mobiililaajakaistaliittymä-tuotteen tilauksen osaksi lisättiin automaattisesti netin käyttöä varten tarkoitettu laite, jota koskeva sopimus oli määräaikainen. Lisäksi yrityksen verkkokaupan verkkosivuilta puuttui linkki ODR-foorumille (Euroopan komission ylläpitämä verkkovälitteinen riidanratkaisufoorumi, Online dispute resolution) sekä maininta siitä, että kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välinen riita-asia on ennen kuluttajariitalautakuntaan viemistä vietävä kuluttajaneuvontaan. Elisa Oyj sitoutui korjaamaan havaitut puutteet kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisesti. Laki muussa kuin viranomaisessa tapahtuvasta kuluttajariitojen ratkaisemisesta (1696/2015) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta (524/2013) Kohtuuttomista sopimusehdoista annettu direktiivi (1993/12/EY) Direktiivi kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (2013/11/EU) Direktiivi 2005/29/EY sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä Euroopan unionin kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset, eli niin sanottu CPC-verkosto, toteutti marraskuussa 2017 ”Telecom Services” -aiheisen valvontaiskun, jossa käytiin Euroopan laajuisesti läpi satojen teleyritysten ja näiden verkkokauppojen Internet-sivuja. Suomen puolesta valvontaiskuun osallistui kuluttaja-asiamies. Valvontaiskussa huomiota kiinnitettiin muun muassa siihen, täyttävätkö verkkokauppojen Internet-sivuilla annetut tiedot ns. kuluttajaoikeusdirektiivin (2011/83/EU), sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin (2000/31/EU), sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin (2005/29/EU) sekä kohtuuttomista sopimusehdoista annetun direktiivin (1993/13/EY) vaatimukset. Lisäksi valvontaiskussa tarkasteltiin sitä, miten tuomioistuimen ulkopuolisista riidanratkaisujärjestelmistä on kerrottu kuluttajille. Suomen osalta valvontaiskussa oli mukana muun muassa Elisa Oyj:n ylläpitämä www.elisa.fi -verkkokauppa, jonka verkkosivuilta kuluttaja-asiamies teki seuraavat havainnot: 1) Elisan liikkuvan mobiililaajakaistan (Saunalahti Mobiililaajakaista 4G Super+) ja matkapuhelinliittymän (Saunalahti Huoleton Premium) kuukausihinnan ilmoittamisessa markkinoinnissa oli puutteita. 2) Mobiililaajakaistaliittymä-tuotteen liittymän tilauksen osaksi lisättiin automaattisesti netin käyttöä varten tarkoitettu laite, jota koskeva sopimus oli määräaikainen toisin kuin mobiililaajakaistaliittymää koskeva sopimus.

Korkein oikeus myönsi molemmille osapuolille valitusluvan. Korkein oikeus kumosi markkinaoikeuden ratkaisun päätöksellä Kuluttaja-asiamies vei Elisa Oyj:n markkinaoikeuteen vuonna 2013 saadakseen ennakkoratkaisun siitä, saako puhelinliittymän paperilaskusta veloittaa erillisen maksun. Kuluttaja-asiamiehen kanta oli, että paperilasku on puhelinliittymien tavanomainen laskutustapa ja siksi siitä ei saa veloittaa erillistä maksua. Kuluttaja-asiamies katsoi, että erillisen maksun periminen paperilaskusta on kohtuuton sopimusehto. Kuluttaja-asiamiehen mukaan kaikilla puhelinliittymien omistajilla ei ole internet-liittymää tai verkkopankkitunnuksia, jolloin heillä ei myöskään ole mahdollisuutta ottaa vastaan lisämaksuttomina tarjottuja sähköisiä laskuja. Lisäksi kaikilla kuluttajilla ei välttämättä ole kykyä tai taitoa käyttää sähköisiä palveluita. Korkein oikeus katsoi päätöksessään, ettei Elisan paperilaskun maksullisuutta koskeva sopimusehto ollut kohtuuton. Korkein oikeus katsoi, että välttämättömyyspalvelun, kuten matkapuhelinliittymän tuottajan on tarjottava myös laskutustapaa, joka ei edellytä internetin käyttöä. Tällaisen laskutustavan ei kuitenkaan tarvitse olla maksuton. Tuomioistuin katsoi, että viestintämarkkinalainsäädännössä on hyväksytty paperi‐ ja e‐laskun mahdollinen hintaero. Lisäksi Elisalla oli tarjolla useita eri laskutustapoja, joista ainoastaan paperilasku oli maksullinen. Tuomioistuin huomioi päätöksessään myös sen, että kuluttajilla on ollut käytettävissään maksuton tapa saada maksun suorittamiseksi tarvittavat tiedot tekstiviestitse. KKV:n tiedote 16.8.2016: Korkein oikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen paperilaskun maksuttomuudesta KKV:n tiedote 3.11.2014: Kuluttaja-asiamies sai valitusluvan paperilaskun maksullisuutta koskevassa jutussa KKV:n tiedote 26.3.2014: Markkinaoikeus piti Elisan paperilaskusta perimää maksua kohtuuttomana KKV:n tiedote 18.6.2013: Kuluttaja-asiamies vei Elisan markkinaoikeuteen puhelinliittymän maksullisesta paperilaskusta

Elisa Oyj oli myynyt puhelinmyyntinä 4G-laajakaistaliittymän ja sen käyttämiseen tarvittavan 4G-päätelaiteen mobiililaajakaistareitittimen. Kuluttajan otettua päätelaitteen käyttöön ilmeni, ettei 4G-verkkotekniikka ollut käytettävissä tämän asuinpaikassa. Elisa suostui purkamaan 4G-laajakaistaliittymän, mutta ei 4G-päätelaitetta koskevaa erillistä sopimusta. Tapauksessa oli kyse harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietojen antamatta jättämisestä ja kohtuuttomasta sopimuskäytännöstä. Kuluttaja-asiamies vaati Elisaa muuttamaan sopimuskäytäntöään. Kun asiakkaalla on lakiin perustuva oikeus liittymäsopimuksen purkamiseen viestintäpalvelun virheen vuoksi ja hänelle on liittymän yhteydessä myyty myös laite tämän palvelun käyttämiseksi, purkuoikeus koskee tällaisessa tilanteessa myös laitetta, vaikka kyse olisi erillisistä sopimuksista. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Elisa oli markkinoinut asiakkailleen puhelimitse 4G-mobiililaajakaistaliittymää ja 4G-reititintä. Jotta kuluttaja voisi käyttää 4G-verkkoa hyväkseen, on hänellä laajakaistaliittymän lisäksi oltava käytössään myös nimenomaisesti 4G-verkon käyttöön tarkoitettu päätelaite. Elisa kertoi selvityksessään, että puhelinmyyntitilanteessa myyjä kysyy kuluttajalta tämän tavanomaiset käyttöpaikat liittymälle (esimerkiksi koti- ja/tai mökkiosoite) ja tarkistaa tämän perusteella käyttöpaikoilla käytössä olevat verkkotekniikat ja verkon peiton Elisan kuuluvuuskartasta. Tämän perusteella myyjä tarjoaa kuluttajan käyttöön hänelle sopivinta liittymää. 4G-liittymän hankkimista ei yrityksen mukaan suositella kuluttajalle, jonka tavanomaisilla käyttöpaikoilla ei ole saatavissa 4G-verkkoa. Kuluttajalle oli myyty 4G-liittymä, vaikka hänen kotipaikkansa, jossa liittymää oli ollut tarkoitus käyttää, sijaitsee 4G-verkon peittoalueen ulkopuolella. Kuluttajan vaatimuksesta liittymäsopimus oli tämän johdosta purettu. Päätelaitetta koskeva erillinen sopimus oli sen sijaan kieltäydytty purkamasta laitteen virheettömyyteen vedoten. Kuluttajan ostopäätös 4G-verkkoliitymän hankkimisesta oli perustunut virheelliseen tietoon siitä, että verkon peittoalue kattaa hänen kotipaikkansa.

Kuluttaja-asiamies määräsi markkinointikiellon Elisa Oyj:lle 8.8.2013. Kuluttaja-asiamies kielsi Elisa Oyj:tä kuluttajiin kohdistuvissa mainoksissa tarjoamasta yksilöityä viestintäpalvelua (kuten puhelin- ja internetliittymää) koskevaa määräaikaistilausta ilmoittamatta samalla selkeästi tilausjakson kokonaishintaa. Kieltoa on noudatettava sadan tuhannen (100.000) euron sakon uhalla. Kielto perustuu kuluttajansuojalain 6 luvun 13 §:ään ja 2 luvun 1 ja 7 §:ään. Elisa Oyj markkinoi televisiomainoksella Saunalahden mobiililaajakaista 3G –palvelua. Palvelun hinnaksi ilmoitettiin 12,90 euroa kuukaudessa, joista ensimmäiset kolme kuukautta hintaan 6,45 euroa. Tarjous koski 24 kuukauden määräaikaista tilausjaksoa. Tilausjakson kokonaishintaa ei ilmoitettu. Mainoksessa kehotettiin soittamaan 0800 -alkuiseen numeroon ja tilaamaan mobiililaajakaista. Mainoksen kohteena ollessa määräaikainen palvelusopimus ja televisiomainoksen kestäessä 24 sekuntia tilausjakson kokonaishinta olisi ollut etukäteen helposti laskettavissa ja ilmoitettavissa helposti havaittavalla ja käytettyyn etäviestimeen sopivalla tavalla. Kuluttaja-asiamies vei DNA:n markkinaoikeuteen pikkuprintistä – Elisalle, Santanderille ja Delta Motorille markkinointikiellot

Sitoumuksia aletaan soveltaa [nimi] hinnoitteluun viimeistään 1.12.2010. Sitoumukset ovat voimassa edellyttäen, että Elisan markkinavoimassa, markkinaolosuhteissa muutoin tai muissa toimintaolosuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. 1. Kilpailuvirasto aloitti 18.8.2009 oma-aloitteisen selvityksen Elisa Oyj:n hinnoittelumuutoksesta, jonka tuloksena [nimi] hinta nostettiin 230 eurosta 1820 euroon. 2. [nimi] on kertatoimitustuote, jolla Elisa kytkee kiinteistön sisäjohtoverkon kiinteään televerkkoonsa. Talokaapelituotteen kautta kiinteään televerkkoon liittyvä asiakas maksaa liityntämaksuna osan kiinteän televerkon rakentamisen kustannuksista. Talokaapeliin kohdistuva hinnankorotus tarkoittaa sitä, että televerkkoon liittyvä asiakas maksaa liityntämaksuna entistä suuremman osan kiinteän televerkon rakentamisen kustannuksista. 3. Pitkäaikaisen käytännön mukaan operaattorit ovat yleensä sisällyttäneet kiinteän televerkon tilaajayhteysverkon kustannukset kohdekiinteistöön asti tukkutuotteena tarjottavan tilaajayhteyden vuokriin. Erillistä liityntätuotetta ei ole välttämättä tarvittu tai liityntätuotteen hinta on ollut kokonaisuuden kannalta pienehkö. Tilaajayhteyden vuokraajina ovat Elisan kohdalla olleet sekä kilpailevat operaattorit että yrityksen sisäisesti Elisan oma palveluoperaattori, joka tarjoaa loppuasiakkaille kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluita. Tilaajayhteysverkon kustannukset ovat tällöin tulleet katettaviksi kilpailevilta operaattoreilta laskutettavilla tilaajayhteysvuokrilla sekä omilta puhelin- ja laajakaista-asiakkailta laskutetuilla tilaajayhteysverkolle kohdistetuilla tuloilla. 4. Talokaapelin toimittamiseen liittyvä prosessi on tapauskohtainen, ja se riippuu siitä, kuinka paljon tontin ulkopuolisia toimenpiteitä kiinteistön televerkkoon liittäminen vaatii. Tilaajayhteysverkossa on aktiivisessa käytössä olevien tilaajayhteyksien lisäksi reservissä olevia kaapeleita, joita otetaan käyttöön, kun uusia käyttäjiä kytketään verkkoon. Tilaajayhteys syntyy määritelmänsä mukaan sen jälkeen, kun kiinteistö on liitetty televerkkoon, eli kun Talokaapeli on toimitettu. 5. Tilaajayhteysverkon rakentamisen yhteydessä on saatettu tehdä valmiusrakentamista tontin reunoille saakka, jolloin uuden käyttäjän liittäminen verkkoon vaatii toimitushetkellä vastaavasti vähemmän toimenpiteitä. Alla olevan kuvan esimerkissä on esitetty neljä tonttia/rakennuspaikkaa, joista kahdelle on rakennettu.