Finnacta Oy

Kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajaneuvontaan saapui Finnacta Oy:n vuonna 2016 antamasta sitoumuksesta huolimatta edelleen ilmoituksia yrityksen puhelinmyynnistä. Ilmoitusten mukaan myyntipuhelut oli aloitettu esimerkiksi kertomalla kuluttajan voittaneen risteilylahjakortin tai kertomalla kuluttajalle, että puhelun tarkoituksena oli kyselyn tekeminen. Vasta tämän jälkeen kuluttajat olivat ymmärtäneet kyseessä olevan myyntipuhelu. Lisäksi markkinoinnin pääviesti ei ollut markkinoitavassa tuotteessa, vaan tuotteen mukana tulevassa lisäedussa. Menettely oli kuluttajansuojalain vastaista. Kuluttajansuojalain 6 luvun 10 §:n mukaan puhelinmyynnissä elinkeinonharjoittajan on heti puhelinkeskustelun alussa ilmoitettava puhelun kaupallinen tarkoitus. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että kuluttaja ymmärtää heti puhelun alussa kyseessä olevan myyntipuhelu ja voi tämän perusteella päättää, haluaako hän jatkaa puhelua. Kyse on myös markkinoinnin tunnistettavuudesta, sillä kuluttajalla on aina oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Kuluttajansuojalain 2 luvun 4 §:n mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus, sekä se kenen lukuun markkinoidaan. Kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajaneuvontaan tulleiden ilmoitusten mukaan Finnacta Oy:n myyntipuhelut oli aloitettu esimerkiksi kertomalla kuluttajan voittaneen risteilylahjakortin tai kertomalla kuluttajalle, että puhelun tarkoituksena oli kyselyn tekeminen. Vasta tämän jälkeen kuluttajat olivat ymmärtäneet kyseessä olevan myyntipuhelu. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 § kieltää totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisen markkinoinnissa, mikäli tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Finnacta Oy:n toimittamien puhelinnauhotteiden mukaan myyntipuhelut aloitettiin pyytämällä kuluttajaa vastaamaan kyselyyn. Kuluttajan huomiota kiinnitettiin erityisesti risteilylahjakortista kertomiseen ja varsinainen myytävä tuote, aikakauslehti, jäi sivuosaan. Kaikessa markkinoinnissa pääviestin tulee olla myytävässä tuotteessa, eikä tuotteen mukana tulevassa lisäedussa. Kuluttaja-asiamies huomautti, että tuotteita ei saa markkinoida lahjoina, arvontavoittoina tai muina erityisinä etuina, jos kuluttajalta edellytetään maksusuoritusta.

Finnacta Oy:n puhelinmyynti oli kuluttajien ilmoitusten mukaan aloitettu mm. kertomalla kuluttajan osallistuneen kilpailuun ja tekemällä kilpailua koskevia lisäkysymyksiä, kertomalla kuluttajan voittaneen esimerkiksi risteilylahjakortin ja tekemällä tätä koskevia lisäkysymyksiä sekä kertomalla kuluttajalle, että puhelun tarkoituksena oli esimerkiksi kyselyn tekeminen. Lisäksi tilauksen kestosta oli kerrottu epäselvästi, eikä kaikkia niitä ennakkotietoja, jotka tulee antaa jo myyntipuhelun aikana kuluttajalle ollut annettu. Menettely oli kuluttajansuojalain vastaista. Kuluttajansuojalain 6 luvun 10 §:n mukaan puhelinmyynnissä elinkeinonharjoittajan on heti puhelinkeskustelun alussa ilmoitettava puhelun kaupallinen tarkoitus. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että kuluttaja ymmärtää heti puhelun alussa kyseessä olevan myyntipuhelu ja voi tämän perusteella päättää, haluaako hän jatkaa puhelua. Kyse on myös markkinoinnin tunnistettavuudesta, sillä kuluttajalla on aina oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Kuluttajansuojalain 2 luvun 4 §:n mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus. Kun puhelu aloitetaan kertomalla kyselystä tai -tutkimuksesta, kuluttaja voi kokea velvollisuudekseen jatkaa puhelua, sillä erilaisilla kyselytutkimuksilla saattaa olla esim. tieteellistä tai kansantaloudellista merkitystä. Jos puhelun alussa puolestaan viitataan kyselyyn johon kuluttaja on aiemmin osallistunut, kuluttaja mieltää helposti puhelinkeskustelussa esitettävien kysymysten liittyvän suoraan hänen aiemmin täyttämäänsä kyselyyn, jolla ei välttämättä ole ollut minkäänlaista yhteyttä joko siihen tuotteeseen, jota itse puhelinkeskustelussa myydään tai kaupalliseen toimintaan ylipäätään. Jos taas puhelun alussa keskitytään siihen, että kuluttaja on voittanut tai hänellä on mahdollisuus voittaa jotakin, kuluttajan on luontevaa kiinnostua voitosta ja jatkaa puhelua sen perusteella. Tällöin myös kuluttajan huomio kiinnittyy tilaisuuteen saada maksutta jokin hyödyke, mikä on omiaan vaikeuttamaan varsinaisen markkinoinnin tunnistettavuutta ja hämärtämään puhelun kaupallista tarkoitusta.