CityBike Finland Oy

Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelua käyttäneiltä kuluttajilta veloitettiin viivästysmaksu pyörän myöhästyneestä palautuksesta, vaikka myöhästyminen oli johtunut siitä, että palvelussa käytetty tekninen järjestelmä oli rekisteröinyt palautukset virheellisesti tai ei ollut rekisteröinyt niitä lainkaan. Kuluttaja-asiamies katsoi, että kaupunkipyöräpalvelun sopimusehdot ja -ehtokäytännöt olivat kuluttajan kannalta kohtuuttomat. Kuluttajia ei voida edellyttää haitallisten seuraamusten uhalla ottamaan lyhyen ajan sisällä yhteyttä asiakaspalveluun, ellei asiakaspalvelujärjestelmän saatavuutta ole kyetty luotettavalla tavalla turvaamaan. Palveluntuottajina ja kuluttajan sopimuskumppaneina Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Espoon kaupungin tuli ottaa vastuu kaupunkipyöräpalvelusta, vaikka palvelun käytännön toteutuksesta huolehti erillinen toimija. HKL ja Espoon kaupunki sitoutuivat muuttamaan menettelyään kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisesti. Kuluttaja-asiamiehelle toimitetun selvityksen ja sen tekemien oma-aloitteisten havaintojen perusteella palveluntuottajia kaupunkipyöräjärjestelmässä olivat Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos ja Espoon kaupunki esittivät kuluttaja-asiamiehelle toimittamassaan selvityksessä, että kaupunkipyöräjärjestelmää ylläpitää CityBike Finland Oy, joka kantoi roolinsa vuoksi myös pääasiallisen virhe- ja vahingonkorvausvastuun suhteessa palvelua käyttävään kuluttajaan. Palvelun käyttöehtoihin sisältyi myös useita sopimuskohtia, joilla rajattiin palveluntuottajien vastuuta palvelussa ilmenevistä tai siitä aiheutuvista virheistä ja vahingoista. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin (93/13/ETY, ”sopimusehtodirektiivi”) 3 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Euroopan unionin tuomioistuin (”EUT”) on ratkaisussaan C-415/11 Aziz antanut tulkintaohjeen säännöksessä edellytetyn ”huomattavan epätasapainon” aiheutumisesta ja todennut, että arvioinnissa on ”otettava huomioon muun muassa säännöt, joita kansallisessa lainsäädännössä sovellettaisiin ilman osapuolten sopimusta”.