Arla Oy

Kuluttaja-asiamies kiinnitti EU:n kuluttajansuojaa valvovien viranomaisten yhteistyöverkoston valvontakampanjan tuloksena huomiota Arla Oy:n (jäljempänä Arla) uuden KESO-raejuustopakkauksen ilmastovaikutusta koskevaan väittämään. Arlan KESO-raejuustopakkauksessa oli väite ”Tällä kartonkikipolla on 60 % pienempi ilmastovaikutus kuin vanhalla muovisella purkilla”. Lisäksi Arla käytti KESO-raejuuston markkinoinnissa ilmaisua ”Uudella purkilla 60 % pienempi ilmastovaikutus”. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Arlan väite oli täsmentymättömänä harhaanjohtava ja markkinointi oli kuluttajasuojalain nojalla sopimatonta. Arla sitoutui muuttamaan markkinointiaan kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla. Kuluttaja-asiamies kiinnitti EU:n kuluttajansuojaa valvovien viranomaisten CPC-yhteistyöverkoston valvontakampanjan tuloksena huomiota Arlan uuden KESO-raejuustopakkauksen ilmastovaikutusta koskevaan väittämään. Arla oli esittänyt KESO-raejuustopakkauksissaan ja markkinoinnissaan väitteen, jonka mukaan uudella pakkauksella oli ”60 % pienempi ilmastovaikutus” kuin vanhalla pakkauksella. Markkinoinnissa käytettyjen ympäristöväittämien arvioinnista yleisesti Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:n mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen ja omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Sopimattomina pidetään erityisesti menettelyjä, jotka ovat kuluttajansuojalain 2 luvun 4–14 §:n vastaisia. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti kulutushyödykkeen alkuperää, valmistustapaa ja -aikaa, käyttöä ja käytön vaikutuksia sekä hyödykkeelle tehtyjen testien tuloksia. Hyödykkeen käytön vaikutukset kattavat myös vaikutukset ympäristöön.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti EU:n kuluttajansuojaa valvovien viranomaisten yhteistyöverkoston valvontakampanjan tuloksena huomiota Arla Oy:n (jäljempänä Arla) uuden KESO-raejuustopakkauksen ilmastovaikutusta koskevaan väittämään. Arlan KESO-raejuustopakkauksessa oli väite ”Tällä kartonkikipolla on 60 % pienempi ilmastovaikutus kuin vanhalla muovisella purkilla”. Lisäksi Arla käytti KESO-raejuuston markkinoinnissa ilmaisua ”Uudella purkilla 60 % pienempi ilmastovaikutus”. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Arlan väite oli täsmentymättömänä harhaanjohtava ja markkinointi oli kuluttajasuojalain nojalla sopimatonta. Arla sitoutui muuttamaan markkinointiaan kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla. Kuluttaja-asiamies kiinnitti EU:n kuluttajansuojaa valvovien viranomaisten CPC-yhteistyöverkoston valvontakampanjan tuloksena huomiota Arlan uuden KESO-raejuustopakkauksen ilmastovaikutusta koskevaan väittämään. Arla oli esittänyt KESO-raejuustopakkauksissaan ja markkinoinnissaan väitteen, jonka mukaan uudella pakkauksella oli ”60 % pienempi ilmastovaikutus” kuin vanhalla pakkauksella. Markkinoinnissa käytettyjen ympäristöväittämien arvioinnista yleisesti Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:n mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen ja omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Sopimattomina pidetään erityisesti menettelyjä, jotka ovat kuluttajansuojalain 2 luvun 4–14 §:n vastaisia. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti kulutushyödykkeen alkuperää, valmistustapaa ja -aikaa, käyttöä ja käytön vaikutuksia sekä hyödykkeelle tehtyjen testien tuloksia. Hyödykkeen käytön vaikutukset kattavat myös vaikutukset ympäristöön.