Silmäasema Oy

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Silmäasema Oy:n (jäljempänä Silmäasema) verkkoajanvaraukseen, jossa ilmoitettiin silmälääkärin vastaanotolle hinnaksi ”alk. 126,90 sisältäen toimisto- € ja Kanta-maksun”. Vastaanottokäyntien hintojen ilmoitettiin kuitenkin olevan lääkärikohtaisia, jotka tuli tarkistaa linkin takaa. Vastaanottokäynnin lopullinen hinta tai hinnan määräytymisen perusteet eivät päivittyneet varausprosessiin ennen tunnistautumista tai kirjautumista. Kuluttaja-asiamies katsoi menettelyn kuluttajansuojalain vastaiseksi. Huomautus silmälääkäriyritykselle harhaanjohtavasta hinnan ilmoittamisesta verkkoajanvarauksessa Kuluttajalle on annettava markkinoinnissa ja asiakassuhteessa selkeästi sekä oikea-aikaisesti sellaiset olennaiset tiedot, jotka kuluttaja tarvitsee päätöksentekoaan varten (kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §). Palvelun hinta on yksi olennaisimmista tiedoista, jotka on kerrottava, kun kuluttaja on ostamassa tai varaamassa verkkosivujen kautta palvelun. Kuluttaja-asiamies on katsonut ratkaisukäytännössään, että terveyspalveluyrityksien on kerrottava varattavan palvelun hinta tai hinnan määräytymisen perusteet verkkoajanvarausprosessin siinä kohdassa, missä palvelu varataan tai ostetaan. Jos ajanvarauksessa edellytetään vahvaa sähköistä tunnistautumista, on tieto palvelun hinnasta annettava ennen tätä. Riittävää ei ole, että tieto löytyy verkkosivuston muusta osiosta linkin tai pudotusvalikon takaa, kuten yleisestä hinnastosta (KKV/1097/14.08.01.05/2020, KKV/116/14.08.01.05/2022 ja KKV/117/14.08.01.05/2022). Hintatietoja ei saa myöskään antaa totuudenvastaisella tai harhaanjohtavalla tavalla (kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §). Harhaanjohtavaa on esimerkiksi hinnan pilkkominen eli palvelu- tms. maksun ja Kanta-maksun ilmoittaminen kokonaishinnasta erillisinä. Kuluttajan varatessa tietyn palvelun, esimerkiksi silmälääkärin vastaanottoajan, on kuluttajalle kerrottava varausnäkymässä nimenomaisen palvelun lopullinen kokonaishinta tai hinnan määräytymisen perusteet. Jos esimerkiksi ajankohta vaikuttaa hintaan, on myös tämä huomioitava lopullisessa hinnassa. Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Silmäaseman verkkoajanvaraukseen, jossa ilmoitettiin silmälääkärin vastaanotolle hinnaksi ”alk. 126,90 sisältäen toimisto- € ja Kanta-maksun”. Vastaanottokäyntien hintojen ilmoitettiin kuitenkin olevan lääkärikohtaisia, jotka tuli tarkistaa linkin takaa. Nimenomaisesti varattavan vastaanottokäynnin lopullinen hinta tai hinnan määräytymisen perusteet eivät päivittyneet varausprosessiin ennen tunnistautumista tai kirjautumista.

Kuluttaja-asiamies puuttui Silmäasema Oy:n (jäljempänä Silmäasema) käyttämän lisäedun, S-ryhmän bonuksen, hallitsevaan asemaan silmäleikkausten markkinoinnissa. Silmäasema käytti silmäleikkauksien markkinoinnissa mainoksia, joiden pääviestinä oli kuluttajansuojalain vastaisesti ollut silmäleikkauksista kertyvä bonus. Lisäksi lisäedun kestosta oli annettu kuluttajille totuutta vastaamatonta tietoa. Kuluttaja-asiamies edellytti, ettei Silmäasema käytä silmäleikkausten markkinoinnissa bonusta koskevia lisäetuja siten, että niiden esittely on hallitsevassa asemassa tarjottavan hyödykkeen sijasta. Myöskään lisäedun tarjolla olon kestosta ei saa antaa totuutta vastaamatonta tietoa. Silmäasema sitoutui muuttamaan markkinointiaan kuluttaja-asiamiehen edellytysten mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksen kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa 1 § 6 kohta Kuluttaja-asiamiehen huomiota kiinnitettiin keväällä 2022 siihen, että Silmäasema oli markkinoinut myymälöissään ja sosiaalisessa mediassa silmäleikkauksia mainoksin ja mainoslausein ”Nyt bonusta kaikista silmäleikkauksista 31.12.2021 asti!”, ”Nyt bonusta kaikista silmäleikkauksista 31.3.2022 asti!” ja ”Nyt Bonusta kaikista silmäleikkauksista rajoitetun ajan”. Jokaisen markkinointitoimenpiteen, myös kampanjaan kuuluvan yksittäisen mainoksen, tulee aina täyttää kuluttajansuojalain mukaiset vaatimukset. Kuluttajansuojalain vastaisena menettelynä on vakiintuneesti pidetty lisäetujen markkinointia siten, että lisäetujen esittely on hallitsevassa asemassa tarjottavan hyödykkeen ja tarjouksen ehtojen asemasta. Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:n mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen ja se on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Sopimatonta menettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on estää kuluttajan taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttavien epäasiallisten menettelytapojen käyttäminen markkinoinnissa.