Riverty Finland Oy

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Riverty Finland Oy:n (jälj. Riverty) menettelyyn. Kuluttajaneuvontaan saapuneen ilmoituksen mukaan kuluttaja oli joutunut identiteettivarkauden uhriksi ja yrittänyt lopettaa häneen kohdistuneen perusteettoman perinnän saatavista, joita hän ei ollut velvollinen maksamaan. Kuluttajan ilmoituksen mukaan Riverty oli pyytänyt edellä mainitussa tilanteessa perinnän keskeyttämiseksi/lopettamiseksi kuluttajaa tekemään poliisille tutkintapyynnön, jossa identiteettivarkaudella aikaan saatu velka on yksilöity. Selvityksessään Riverty kertoi heidän toimintamallinsa olevan perintälain edellyttämä – eli kun kuluttaja kiistää tehneensä sopimuksen tai tilauksen, Riverty keskeyttää perinnän välittömästi. Kuluttajalta ei edellytetä näyttöä kiistämisen tueksi. Pelkkä kuluttajan ilmoitus riittää siihen, että perintätoimet keskeytetään ja asia selvitetään velkojan kanssa. Kuluttaja-asiamies valvoo perintälain noudattamista, kun kyse on kuluttajasaatavien perinnästä (perintälaki 12 §). Perintälain 4 b §:n nojalla perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Perintää saa kiistämisestä huolimatta kuitenkin jatkaa, jos velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen. Kuluttaja-asiamies on linjauksessaan ” Hyvä perintätapa kuluttajaperinnässä” antanut tulkintakannanottoja hyvän perintätavan asettamista vaatimuksista kuluttajasaatavien perinnässä. https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/tietoa-ja-ohjeita-yrityksille/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/hyva-perintatapa-kuluttajaperinnassa/ Linjauksen luvussa 2.7. ”Jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa” on käsitelty perintälain 4 b §:n mukaisia velan perustetta koskevia reklamaatiotilanteita: ” Velallisen tulee esittää kiistämiselleen sellainen yksilöity peruste, jolla on tai voi olla vaikutusta hänen maksuvelvollisuuteensa. Perusteella, jolla ei selvästi ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen, viitataan väitteisiin, jotka eivät koske velallisen velvollisuutta maksaa saatava; velallinen voi esimerkiksi todeta itse hukanneensa tuotteen eikä siksi halua maksaa saatavaa. (KA) Velallisen ei tarvitse esittää näyttöä kiistämisen perusteen paikkansapitävyydestä, eikä velalliselta voi tätä vaatia. Velalliselta ei voi myöskään edellyttää erityisiä toimenpiteitä kiistämisen tueksi.