Nordea Pankki Suomi Oyj

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Nordea Pankki Suomi Oyj:n (jälj. Nordea) menettelyyn, joka yhtiöllä oli käytössä kuluttajan reklamoidessa aiheettomasta luottokorttiveloituksesta. Nordea oli ohjeistanut kuluttajaa perusteettoman luottokorttiveloituksen osalta kääntymään maksunsaajan puoleen asian selvittämiseksi, edellyttänyt kuluttajalta erilaisia asiaa koskevia asiakirjoja sekä ilmoittanut kuluista, joita kuluttajalta voidaan periä, mikäli tämän reklamaatio osoittautuu aiheettomaksi. Nordean menettely ei täyttänyt kuluttajansuojalain asiakassuhdetta ja sopimusehtoja koskevien säännösten vaatimuksia. Nordea ilmoitti muuttavansa toimintaansa kuluttaja-asiamiehen vaatimusten perusteella Luotonantajan ja myyjän yhteisvastuu sekä aiheettomasta reklamaatiosta perittävät kulut Kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:n mukaan kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO:2007:6 katsonut, että myös yleisluottokortilla tapahtuneet maksut ovat kuluttajansuojalain 7 luvussa tarkoitettuja hyödykesidonnaisia luottoja. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Maksupalvelulain 72 §:n mukaan jos maksupalvelun käyttäjä kiistää antaneensa suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, hänen palveluntarjoajansa on osoitettava, että suostumus on annettu sovitulla tavalla. Se seikka, että palveluntarjoaja voi näyttää, että suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen on annettu maksuvälineellä, ei välttämättä yksin riitä osoittamaan, että maksuvälineen haltija on antanut suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen. Menettelytapoja tai sopimusehtoja, joilla lakisääteisen reklamaatio-oikeuden käyttäminen sidotaan jopa veloitusta huomattavasti korkeampaan kuluriskiin, on pidettävä kohtuuttomina ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastaisina.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Nordea Pankki Suomi Oyj:n perimiin palkkioihin pankin oman saatavan perinnästä. Nordean verkkosivujen hinnaston mukaan henkilöasiakkaalta voitiin veloittaa perintäkirjeestä 35 – 120 euroa. Tämä ylitti perintälaissa asetetun kirjallista maksumuistutusta koskevan enimmäismäärän. Hinnastosta syntyi vaikutelma, että pankki perisi maksumuistutuksesta 5 euron sijasta 35–120 euroa. Nordean mukaan tästä ei ollut kysymys ja siksi se poisti hinnastostaan 35–120 euron veloitusperusteen kuluttaja-asiamiehen yhteydenoton myötä. Kirjallisesta maksumuistutuksesta perittävä palkkio Kuluttaja-asiamies pyysi Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä selvitystä henkilöasiakkailta perittävistä palkkioista pankin oman saatavan perinnässä ja erityisesti perintäkirjeestä kuluttajilta veloitettavista kuluista. Kuluttaja-asiamies arvioi Nordean tekemät muutokset hinnaston ”Perintä”-osioon kuluttajasaatavien perinnän näkökulmasta. Saatavien perinnästä annetun lain (perintälaki) 10 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kuluttajasaatavaa perittäessä velalliselta saa vaatia kirjallisesta maksumuistutuksesta enintään 5 euroa. Nordean uuden hinnaston mukaan kirjallisesta maksumuistutuksesta peritään 5,00 euroa, mikä vastaa perintälain enimmäismäärää. Kuluttaja-asiamies kiinnitti Nordean huomiota myös siihen, että kohtuulliset perintäkulut eivät tarkoita sitä, että ne olisivat kaavamaisesti samat kuin lain asettamat ylärajat. Kuten hallituksen esityksessä HE 57/2012 todetaan, 10 a §:n 1 momentin mukaisissa euromäärissä on kyse enimmäismääristä ja perittävien kulujen tulee yksittäistapauksessa aina täyttää myös 10 §:ssä säädettävä kohtuullisuusvaatimus. Perintälain 10 a §:n 3 momentissa säädetään mahdollisuudesta vaatia kuluttajalta todelliset perintäkulut, mikäli 1 momentissa mainitut enimmäismäärät ylittyvät tai perinnästä aiheutuu muita kuluja tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi. Velalliselle on tällöin esitettävä erittely vaadituista perintäkuluista ja niiden perusteista sekä ilmoitettava kulujen määrän olevan muutoin sovellettavia enimmäismääriä suurempi. Lisäksi kulujen on oltava perintälain 10 §:n mukaisesti kohtuullisia. Uudessa hinnastossa muun toimenpiteen hinta määräytyy tuntiveloituksen mukaan, ja tuntiveloituksen määrä riippuu asian laadusta sekä tehtävän vaikeusasteesta.

Sitoumuksen määrääminen Nordea Pankki Suomi Oyj:n, OP-Keskus osk:n ja Sampo Pankki Oyj:n noudatettavaksi kotimaisten vierasautomaattinostojen asiakashinnoittelussa. Kilpailuvirasto määrää kilpailunrajoituslain 13 § 3 momentin nojalla Nordea Pankki Suomi Oyj:n (Nordea), OP-Keskus osk:n (OP-Keskus) ja Sampo Pankki Oyj:n (Sampo Pankki) 5.6.2009 antamat ja 15.–17.6.2009 tarkentamat sitoumukset noudatettaviksi. Nordean, OP-Keskuksen ja Sampo Pankin antamia sitoumuksia sovelletaan kunkin pankin asiakashinnoitteluun koskien euromääräisiä käteisnostoja tiliin liitetyillä Visa- ja MasterCard -korteilla Suomessa toimivien ns. pankeista riippumattomien automaattiyrittäjien automaateilla (jäljempänä kotimaiset vierasautomaatit). 1. Kilpailuvirasto on selvittänyt Automatia Pankkiautomaatit Oy:n (Automatia) osakaspankkien Nordean, OP-Keskuksen ja Sampo Pankin kotimaisten vierasautomaattinostojen asiakashinnoittelua. Virasto vastaanotti Suomen Käteisnosto Oy:n toimenpidepyynnöt 17.9.2007 ja 21.2.2008. Myös muut riippumattomat automaattiyrittäjät EuroCash Finland Oy ja Nettiset Oy ovat ilmaisseet Kilpailuvirastolle huolensa em. asiakashinnoittelusta. 2. Nordea, OP-Keskus ja Sampo Pankki eivät hinnoittele erikseen asiakkaidensa euromääräisiä käteisnostoja Otto.-automaateilta tiliin liitetyillä Visa- ja/tai MasterCard -korteilla. 3. Vastaavat nostot kotimaisilta vierasautomaateilta maksavat Nordean ja OP-Keskuksen/OP-Pohjola -ryhmän asiakkaille 1 euro + 2,00 prosenttia nostetusta rahamäärästä. Sampo Pankin hinnastossa 25.3.2008 ilmoitetaan, että vierasautomaattihinnoittelu asiakkaille on 1 euro + 0,75 prosenttia. Sampo Pankki ilmoitti 17.11.2008 Kilpailuvirastolle, ettei se ole toistaiseksi ottanut käyttöön kyseessä olevaa hinnoittelua. Suomen Käteisnosto Oy:n mukaan Automatian osakaspankkien käteisnostojen asiakashinnoittelu ei ole kustannusvastaavaa ja syrjii Suomen Käteisnostoa. 4. Automaattien määrä ja niiden käyttö on Suomessa vähentynyt. Pankkikorttimaksamisen ja erityisesti Visa Electron -korttimaksamisen lisääntyminen sekä verkkopankin käytön yleistyminen ovat vähentäneet automaattien käyttöä. Keskimääräisen automaattinoston määrä on noussut Suomessa vuosina 1998–2007. 5. Suomessa noin 85 prosenttia käteisestä nostetaan Otto.-automaateista ja loput pankin konttorista, kaupan kassalta suoraan tai ostosten yhteydessä. Vuonna 2007 automaateista nostettiin 190 miljoonaa kertaa keskinoston ollessa 86,5 euroa.