Suomen Arvopantti Oy

Etelä-Suomen aluehallintovirasto määrää Suomen Arvopantti Oy:n maksettavaksi neljänkym- menenyhdeksän tuhannen (49 000) euron suuruisen seuraamusmaksun. Seuraamusmaksu määrätään maksettavaksi valtiolle ja sen täytäntöönpanosta huolehtii Oi- Etelä-Suomen aluehallintovirasto varasi 21.1.2025 päivätyllä kuulemiskirjeellä Suomen Arvo- pantti Oy:lle (jäljempänä ilmoitusvelvollinen, yritys, yhtiö) tilaisuuden ennen asian ratkaise- mista lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista seikoista, jotka saatta- Ilmoitusvelvollisen vastine kirjattiin saapuneeksi 21.2.2025. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia (444/2017, jäljempänä rahanpesulaki, ResL) sovelletaan lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 17 kohdan mukaan panttilai- nauslaitoksista annetussa laissa tarkoitettuun panttilainauslaitokseen. Suomen Arvopantti Oy on rahanpesulain tarkoittama ilmoitusvelvollinen. Rahanpesulain 7 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan aluehallintovirasto valvoo lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 13–14, 16–18 ja 20–26 kohdassa tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia. Toimivaltaisena viranomaisena Etelä-Suomen aluehallintovirasto suoritti Suomen Arvopantti Oy:n Tampereella sijaitsevassa toimipisteessä tarkastuksen 15.5.2023. Tarkastusta jatkettiin 12.10.2023 etäyhteyden avulla myöhemmin ilmenneiden seikkojen vuoksi. Kokonaisuudes- saan tarkastus suoritettiin kirjallisin selvityspyynnöin sekä toimipisteessä ja etäyhteyden väli- Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus ESAVI/4442/2023 valmistui 11.1.2024, jota en- nen Suomen Arvopantti Oy:lle annettiin mahdollisuus kommentoida tarkastuskertomusluon- Suorittamassaan tarkastuksessa aluehallintovirasto havaitsi useita puutteita rahanpesulain velvoitteiden noudattamisessa. Tarkastushavaintoja käsitellään tarkemmin tarkastuskerto- Aluehallintoviraston käsityksen mukaan ilmoitusvelvollinen on laiminlyönyt tai rikkonut: 1. ResL:n 2 luvun 3 §:ää siltä osin, kun ilmoitusvelvollinen ei ollut laatinut riskiarviotaan asianmukaisesti sekä ResL:n 3 luvun 1 §:ää siltä osin, kun ilmoitusvelvollinen ei ollut tunnistanut ja arvioinut asiakassuhteeseen liittyviä riskejä; 2. ResL:n 3 luvun 2 §:ää, kun ilmoitusvelvollinen ei ollut todentanut henkilöasiakkaiden 3.